Psykologisesta turvallisuudesta

Ihminen on sosiaalinen olento, jolla on tarve ilmaista itseään, tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tarvitsemme kokemuksen siitä, että meidät kohdataan arvostaen ja hyväksyen.

Psykologinen turvallisuus on tärkeää kenelle tahansa. Erityisen tärkeää se on neurokirjon ihmisille, joiden hermosto reagoi herkemmin ympäristöön ja sen ärsykkeisiin. Tapamme ilmaista itseämme on usein toisenlainen ja meidät tulkitaan tai ymmärretään helposti myös väärin. Se lisää vuorovaikutustilanteiden koettua haasteellisuutta ja turvattomuutta.

Psykologisesti turvattomassa ympäristössä pelkäämme, koemme olevamme liikaa tai liian vähän, olemme jatkuvasti jännittyneitä ja maskaamme. Hermostomme käy ylikierroksilla on ns. taistele ja pakene tilassa. Saatamme myös lamaantua.

Useimmat neurokirjon ihmiset ovat oppineet jo varhain, ettei itseilmaisu ole turvallista ja siksi maskaaminen onkin hyvin tavallista keskuudessamme. Jopa reilu 50 prosenttia autisminkirjon ihmisistä on joutunut kokemaan kiusaamista jossain elämänsä vaiheessa, kun luku verrokeilla on vajaa neljä prosenttia. Ero on huomattava.

Halusin kirjoittaa tästä tärkeästä asiasta, koska maskaaminen ja kiusaamiskokemukset koskettavat myös minua. Voi olla pelottavaa ilmaista itseään autenttisesti ja avoimesti mikäli on elämänsä aikaisesti oppinut painamaan itsensä piiloon muilta. Niin on käynyt myös minulle. Itseilmaisu voi olla pelottavaa mikäli on joutunut kokemaan vähättelyä, ohittamista tai muutoin epäasiallista kohtelua.

Minun on ollut vaikeaa uskaltaa sanoittaa auki itseäni, omaa kokemusmaailmaani sekä ajatteluani muille koska olen oppinut, ettei se ole turvallista tai, että se on jollain tavoin ”vääränlainen”. Pelkään suorasukaisella itseilmaisullani aiheuttavani toisille mielipahaa tarkoittamattani tai, että siitä koituu jonkinlaisia hankaluuksia tai ristiriitoja. Minut on tulkittu ja ymmärretty usein väärin.

Ilman mahdollisuutta itseilmaisuun saatamme pienentää itsemme näkymättömiin ja pahimmillaan masennumme tai voimme muutoin huonosti. Turvattomaksi koettu ilmapiiri pakottaa meidät kutistamaan itsemme moninaisesti. Se pakottaa meidät maskaamaan. Maskaaminen on usein hyvin tiedostamatonta ja automaattista. Se on selviytymiskeino, joka on suoraa seurausta koetusta turvattomuudesta, usein jo lapsuudessa.

Pitkittyneenä psykologinen turvattomuus vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiimme. Se lisää kuormitusta ja uupumusta, heikentää itsetuntoamme ja itsetuntemustamme. Kadotamme pahimmillaan itsemme. Se vähentää luottamustamme myös toisiin. Saattaa olla, ettemme uskalla kysyä tai pyytää tarkennuksia tai apua vaikka niitä tarvitsisimme. Taustalla on usein pelkoa ivasta tai toisten reaktioista. Se miten meidät on elämän aikaisesti kohdattu ja edelleen kohdataan vaikuttaa meihin syvästi.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että voimme olla oma itsemme ilman pelkoa nöyryytyksestä, ivasta, ikävistä seuraamuksista tai ulkopuolelle jättämisestä. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on muun muassa tilaa kysyä, tilaa olla epävarma, tilaa erehtyä ja tilaa olla erimieltä. Sellaisessa voi kokea olevansa arvostettu omana itsenään. Ei tarvitse pelätä tai pienentää itseään. Psykologisesti turvallinen ympäristö antaa tilaa mm. oppimiselle, virheille, toimivalle vuorovaikutukselle sekä luovuudelle.

On tärkeää, että jokaisella on tilaa olla ja ilmaista itseään, omia tunteitaan, tarpeitaan sekä rajojaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja yhteisöissä. Itseilmaisu on pohja hyvinvoinnillemme. Se lisää myös kokemusta osallisuudestamme.

Vertaistuki on ollut tärkeää ja auttanut minua ulos kuorestani. Vertaisten joukossa oma kokemusmaailma on todempi ja sille on tilaa. Turvallisessa ympäristössä meillä on tilaa olla, tilaa kasvaa sekä tilaa ilmaista itseämme, tarpeitamme ja omia rajojamme suhteessa toisiin, autenttisesti.

Haluaisitko mukaan kirjoittamaan?

Keräämme blogitekstejä, aiheideoita ja kuvituskuvia varastoon, autamme tekstin viimeistelyssä ja julkaisemme viestejänne tällä sivustolla vähintään kerran kuukaudessa.

Lähetä ideasi tai tekstisi sähköpostitse osoitteeseen: neurokirjon.naiset@hotmail.com.